Andien alueen maista Peru oli pitkään Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön pääkumppanimaa. Kehitysyhteistyöhankkeet ovat keskittyneet erityisesti ympäristöön, alkuperäiskansojen oikeuksiin ja koulutuksen parantamiseen. Perun talous on jo usean vuoden ajan kasvanut vahvasti, ja äärimmäinen köyhyys on vähentynyt. Nykyään Peru lasketaan matalan keskitulotason maaksi. Tämän myönteisen talouskehityksen pohjalta Suomi päätti vuonna 2004 siirtyä vaiheittain kahdenvälisestä yhteistyöstä kohti alueellista yhteistyötä. Huhtikuussa vuonna 2010 saatiin päätökseen viimeinenkin kahdenvälinen hanke.
Uudet hankkeet ja ohjelmat ovat alueellisia ja sisältävät Perun lisäksi Kolumbian, Ecuadorin ja Bolivian. Alueellista kehitysyhteistyötä hoidetaan Suomen Liman-suurlähetystöstä, mutta muilta osin Kolumbia kuuluu Caracasin suurlähetystön työkenttään. Alueellisten hankkeiden lisäksi Suomella on myös muita kehitysyhteistyöinstrumentteja, kuten kansalaisjärjestöjen hankkeet, instituutioiden välinen yhteistyö ja paikallisen yhteistyön määrärahat.
Andien alue on yksi maailman rikkaimmista alueista sekä ekologiselta että kulttuuriselta monimuotoisuudeltaan. Köyhyys on kuitenkin suuri ongelma erityisesti maaseudulla. Perussa keskimäärin yli 30 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Vastaavat luvut ovat Boliviassa noin 60 %, Ecuadorissa hieman alle 40 % ja Kolumbiassa lähes 50 %.
Suomi toteuttaa vuonna 2007 uusittua kehityspoliittista ohjelmaansa, joka pohjautuu myös YK:n ja EU:n yhteisiin kehityslinjauksiin. Kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuonna 2000 asetettujen vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Uuden kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti Suomi keskittyy kehityspolitiikassaan yhä enemmän ympäristöön ja ilmastoon, konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja rauhan edistämiseen. Läpileikkaavasti tulee kaikessa kehityspolitiikassa ottaa huomioonnaisten aseman parantaminen, helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksien edistäminen sekä HIV/AIDS.
Eri kehitysyhteistyökanavien on täydennettävä toisiaan nykyistä parempien kokonaisvaikutusten aikaansaamiseksi. Suomen kehitysyhteistyö pohjautuu kumppanimaiden omiin köyhyydenvähentämis- ja kehityssuunnitelmiin, ja kehitysyhteistyön sisällöstä päätetään yhdessä kumppanimaiden kanssa.
Andeilla Suomi pyrkii edistämään alueellista integraatiota ja vahvistamaan Andien yhteisöä. Lisäksi Suomen tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Andien alueen välistä aktiivista kumppanuutta taloudellis-kaupallisen ja institutionaalisella yhteistyön kautta. Pääpaino on kolmessa teemassa: metsässä, uusiutuvissa energiamuodoissa ja ilmastonmuutoksessa. Lisäksi Suomi tukee alkuperäiskansojen koulutusta ja ihmisoikeuksia ja pyrkii vahvistamaan paikallistason toimijoita koko Andien alueella.
Kehitysyhteistyön pääpaino on tällä hetkellä Amazonian sademetsän alueella, jossa luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja sen kestävä käyttö ovat keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksen haittojen hallinnan kannalta. Myös alkuperäiskansojen kaksikielinen ja kulttuurienvälinen opetus on ollut sademetsäalueella vähäistä, minkä vuoksi sitä pyritään lisäämään juuri sillä alueella. Uudet alueelliset projektit tulevat kuitenkin toimimaan myös vuoristo- ja rannikkoalueilla.
Instituutioiden välisen yhteistyön ja kaupallisen yhteistyön kautta toimintaan tuodaan suomalaista lisäarvoa ja asiantuntijuutta, mikä on keskeinen seikka kansallisessakin kehityspolitiikassa. Suomi on menestynyt asiantuntija juuri niissä teemoissa, joiden parissa yhteistyö Andeilla toimii, eli metsä-, energia-, ilmasto/ympäristö- ja koulutusasioissa.
